Paras joululahjamme

Torstai 17.12.2009 klo 10:24 - Jari Piirainen

Olen 49-vuoden ikään ehdittyäni nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Olen joutunut julkisuuden ryöpytyksiin joko omista tai muiden tekemisistä johtuen. Jonkun mielestä (joskus jopa omastakin mielestäni) olen joutunut koviinkin paikkoihin, joista olen toki aina jotenkin selvinnyt.

Kaikki nuo ovat kuitenkin vain hetkellisiä haittoja ja karikoita verrattuna pojantyttäreni sairauteen. Minusta tuli huhtikuussa 2009 pappa, kun poikani Topi ja hänen itävaltalainen avovaimonsa Daniela saivat Liina-nimisen pikkuprinsessan. Aluksi kaikki sujui hyvin, mutta myöhemmin ilmeni, että Pikku-Liinan maksa ei toimi oikealla tavalla. Moniviikkoisten tutkimusten jälkeen selvisi, että Liinalla on harvinainen sappitieatresia-niminen sairaus, jonka seurauksena hän joutui elinsiirtojonoon odottamaan uutta maksaa. Ilman elinsiirtoa Liina menehtyisi sairauteensa.

Maksansiirto on suurimpia ihmiselle tehtäviä leikkauksia ja ottaen huomioon Liinan 7 kk:n iän, kyseessä on todella vaativa operaatio.

Diagnoosin valmistuttua alkoi sopivan luovuttajan etsintä, sillä pikku lapselle voidaan antaa myös pieni osa elävän ihmisen maksasta. Topin sekä Danielan suvun jäsenet kartoitettiin sopivan veriryhmän löytämiseksi. Kuin taivaan lahjana luovuttajaksi soveltui ja myös lupautui Danielan serkkutyttö.

Vaativa operaatio tehtiin 15.12. Wienin AKH-sairaalassa ja tällä hetkellä kaikki näyttää hyvältä. Sekä Liina että luovuttaja Silvia voivat olosuhteisiin nähden hyvin. Lähipäivät ja viikot ovat toki ratkaisevia Liinan toipumisen kannalta, mutta nyt on ainakin odotusarvona paraneminen elinsiirron jälkeen verrattuna epävarmuuden aikaan ennen leikkausta.

Tässä kohtaa on syytä lausua lämmin kiitos AKH:n erinomaiselle hoidolle ja henkilökunnalle sekä kiitos myös kaikille läheisillemme huolen ja murheen jakamisesta syksyn aikana. Ja erityiskiitos tietenkin Silvialle, joka pelasti Liinan hengen.

Tämän luettuasi ymmärrät varmasti tämän blogikirjoituksen otsikon.

Hyvää Joulua meille kaikille!